Helsingin kaupunki päätti 2.2.2022 sallia taloyhtiöiden maalämpökaivojen rakentamisen osittain myös kaupungin yleisille alueille kuten teiden ja puistojen alle. Maalämmön käytön oletetaan kasvavan Helsingissä voimakkaasti lähivuosina, kaupungissa arvioidaan, että 15% kaupungista lämmitetään vuonna 2030 maalämmöllä kun nykyinen tilanne on noin 2%.
Maalämmön yleistyminen on ilmeistä, koska siirtyvät taloyhtiöt sekä tukevat puhtaaseen energiaan siirtymistä että säästävät rahaa verrattuna kaukolämpöön. Fluxio on toteuttanut lukuisia maalämpöhankkeita asiakkailleen ja valmistelussa on eri vaiheissa parikymmentä hanketta.
Talouspuoli kiinnostaa kaikkia. Tyypillinen rahoitusmalli Fluxion asiakkailla on ollut, että taloyhtiö ottaa hoitolainan, jonka korot ja lyhennykset maksetaan taloyhtiön budjetista käyttäen hyväksi saatavia säästöjä. Tässä mallissa on hyvää se, että osakkaiden ei tarvitse ottaa rahoitusta omalle vastuulleen. Laina on yleensä otettu 18. vuodeksi.
Kun maalämmön kokonaiskustannuksia, lainanhoito mukaan lukien, on verrattu kaukolämmön kustannuksiin, on lopputulos useimmiten ollut, että taloyhtiö säästää ensimmäisestä vuodesta alkaen joitakin tuhansia euroja. Tämä summa kasvaa vuosien kuluessa ja kun laina on maksettu kokonaan pois on ero jo kymmeniä tuhansia euroja vuodessa maalämmön hyväksi. Luvut muuttuvat näitäkin paremmiksi jos taloyhtiön voi saada ARA-tukea hankkeeseen. Tyypillisin perustelu ARA-tuen saamiseen on, että taloyhtiö on ollut alunperin öljy- tai hiililämmitteinen.
Teknisenä toteutuksena maalämpöhankkeet ovat varsin suoraviivaisia. Talon pihalle porataan tarpeellinen määrä lämpökaivoja, kaivot yhdistetään putkilla lämmönjakohuoneeseen ja lämmönjakohuoneen laitteisto uusitaan. Osakkaalle haittaa syntyy lähinnä porausäänien ja sotkuisen pihan muodossa, lämpökatkot ovat lyhyitä. Porausjakso on noin pari viikkoa ja koko projektin kesto on pari kuukautta.
Kaikkiin taloyhtiöihin maalämpöä ei voida asentaa. Tavallisin syy on, että tontti on liian pieni. Myös hyvin pieni lämmönjakohuone voisi aiheuttaa haasteita, koska maalämpölaitteisto vaatii tilaa suunnilleen yhden makuuhuoneen verran. Kolmas syy on, että talon alapuolelle ei voida porata kaivoja esimerkiksi metrotunnelin vuoksi.
Kuten kaikissa hankkeissa, myös maalämmölle on vastustajia. Yksi tavallinen vastustuksen syy on pelko meluisasta laitteistosta. Tällöin kannattaa käydä jo maalämpöön siirtyneessä naapurissa tutustumassa, koska järjestelmät ovat todella hiljaisia. Toinen perustelu on ajatus siitä, että voisiko kaukolämpö olla pitkällä aikavälillä kuitenkin edullisempaa. Meillä ei ole tiedossa mitään sellaista teknologiaa, joka olisi maalämpöä edullisempi lämmitysmenetelmä.
Kaiken kaikkiaan kokemukset maalämpöön siirtymisestä ovat olleet hyviä. Projektit ovat onnistuneet ja säästöjä on saatu odotetusti. Ainakin Fluxio auttaa mielellään ja aktiivisesti asiakkaitaan siirtymään maalämpöön.