Asiakkaiden kanssa tulee usein keskustelu isännöinnin paikallisuuden merkityksestä. Missä on yrityksen toimisto? Missä isännöitsijä asuu? Tunteeko hän meidän kaupunginosan?
Isännöintitoimistoilla on erilaisia strategioita tämän suhteen. Osa keskittyy vain yhteen kaupunginosaan eikä muualle edes tarjoa, osa taas isännöi taloja ympäri pääkaupunkiseudun.
Fluxiolla alkaa olla molemmista hyvää kokemusta. Toisaalta meillä on kaupunginosia kuten Lauttasaari ja Tapiola, joissa meillä on lukuisia asiakkaita. Toisaalta monet meidän asiakkaista sijaitsevat kaupunginosissa, joissa he ovat ainoita meidän isännöimiä taloyhtiöitä. Esimerkiksi Herttoniemessä ja Leppävaarassa on tällä hetkellä vain yksi asiakas.
Kokemuksiemme perusteella paikallisuuden hyöty on hyvin rajallista. Entisaikaan toimistot sijaitsivat kaupunginosan kivijalassa, jotta asiakkaiden oli helppo vierailla siellä. Nykyään asiointi tapahtuu verkon yli ja puhelimella. Avaintilauksetkin hoituvat naapuruston lukkoliikkeessä ja mahdolliset allekirjoitukset voidaan hoitaa (ainakin meillä) sähköisesti.
Palveluntarjoajatkin liikkuvat nykyään ympäri pääkaupunkiseutua, eli isännöitsijän osaamista on tietää ketkä ovat parhaita toimittajia, ei sitä ketkä ovat parhaita esimerkiksi Lauttasaaressa. Oikeastaan ainoa poikkeus on huoltoyhtiöt, joiden liiketoiminta on aidosti paikallista. Lumiauraa tai ruohonleikkuria ei kannata ajaa Lauttasaaaresta Tapiolaan. Huoltoyhtiöiden valinnassa kannattaa siis oikeasti katsoa missä heillä on varikko ja kuinka paljon naapurustossa on heidän hoitamiaan taloja, se vaikuttaa ihan konkreettisesti siihen kuinka nopeasti lumet talviaamuna pyryn jälkeen aurataan.
Itse olen asunut koko aikuisikäni Lauttasaaressa ja isännöin siellä kuutta taloyhtiötä. En usko että toimistomme osoitteella on mitään merkitystä asiakkaillemme, koska asiakkaat eivät koskaan joudu Espoon puolelle tulemaan vaan hoitavat asiat etänä. Minä toki tunnen Lauttasaaren erinomaisen hyvin, mutta vaikuttaako se isännöinnin arkeen. Enpä usko, enhän minä yksittäistä taloa etukäteen tunne sen enempää kuin Herttoniemessä olevaa. Isännöitsijän arjessa seurataan taloyhtiön taloutta, valvotaan erilaisia korjauksia ja tehdään sopimuksia. Kilometrikorvaukset jätän Lauttasaaressa laskuttamatta, koska kokoukset ovat aamuisin tai iltaisin matkalla töihin, mutta niiden merkitys on parikymppiä vuodessa. Ehkä konkreettisin hyöty on kun välillä iltakävelyllä käyn tarkistamassa onko pihapuu kaadettu tai pihalamppu korjattu kuten sovittiin. Suurimmassa osassa remonteista pitäisi käydä sisällä talossa yhdessä urakoitsijan kanssa ja se ei illalla ohimennen hoidu vaan tehdään aina päiväsaikaan erikseen sopien. Ja kokoukset pidetään tietty aina siellä missä asiakas haluaa.
En siis osaa nähdä paikallisuuden hyötyjä. Nykyaikana keskittyisin enemmän isännöitsijän ja hallituksen välisiin työskentelymenetelmiin ja työkaluihin. Onko tieto digitaalista? Liikkuu se avoimesti? Onko yhteispeli ja laskutus selkeästi sovittua? Minkälaisia palveluita isännöitsijä tarjoaa? Näistä mikään ei ole paikallista.
Lisäksi olen nähnyt että isännöintitoimistot, joilla on monia pikkutoimistoja ympäri pääkaupunkiseutua kipuilevat sisäisen viestinnän ja toiminnan tehokkuuden kanssa. Me Fluxiossa haluamme keskittää toiminnan, jotta sisäisestikin tieto kulkee, kollegat voivat helposti auttaa toisiaan ja erilaiset koulutukset ja kehittämiset hoituvat paremmin. Tästä asiakaskin hyötyy.
