Energiasäästöjä kulutusdatan seurannan avulla

Kiinteistön energiankulutuksen seuranta on taloyhtiöiden tärkeimpiä työkaluja. Kaukolämpökiinteistöissä reilun kolmanneksen kiinteistön hoitokuluista muodostaa tilojen ja veden lämmittäminen. Kiinteistösahkön osuus liikkuu keskimäärin alle viidessä prosentissa. Monille on varmasti tuttu taloyhtiön toimintakertomuksen lomassa esitetty yhteenveto vuosittaisista kulutusluvuista, mutta kertovatko ne meille tarpeeksi siitä, kuluuko energiaa enemmän kuin pitäisi? Entä voiko kulutusseurannasta päätellä kenties muutakin?

Kokonaisvaltaisempi ymmärrys eri mittareiden hyödyistä ja mittaustulosten tehokkaampi analysointi toisiaan täydentäen voi tuottaa taloyhtiölle  suoraa säästöä välittömissä kuluissa, mutta myös kiinteistötekniikan elinkaaren pitenemisessä. Sitran ja Fluxion Säästöjä Taloyhtiöissä -hankkeessa tähdätään juuri tällaisten keinojen tuomiseen taloyhtiöiden päätösten tueksi.

Tehontarve

Huoneilmaa lämmittävät sen asukkaat ja heidän laitteensa sekä aurinko. Loput otetaan patteriverkostosta. Sitä lisälämpöä, joka lämmitysjärjestelmän täytyy tuottaa, kutsutaan lämmöntarpeeksi. Tehontarveseurannassa kiinteistön lämmitysjärjestelmän kuluttama energia suhteutetaan tähän lämmöntarpeeseen.

Fluxiossa valitsimme tähän Eneron Oy:n energiaseurantapalvelun. Sen tuottamassa kaaviossa on esitetty hankkeen kiinteistöjen tehontarve. Yksinkertaistaen vaaka-akseli kertoo käytännössä vuodenajan: nollakohdassa sisällä ja ulkona on yhtä lämmin (kesä), oikealle siirryttäessä ulkolämpötila laskee, ja patterit laitetaan päälle. Pystyakselille on kuvattu lämmitysjärjestelmän asuinkuutiota kohti kuluttama lämpöenergia.  Sisä- ja ulkolämpötilaeron kasvaessa tarvittavan lämpöenergian määrä lisääntyy.

 

Käytännössä kaavion viivat vastaavat niin kutsuttua lämmityskäyrää, eli talon lämmitysverkostoa ohjaavaa säätöasetusta: mitä kylmempi ulkona on, sitä lämpimämpää vettä pitää patteriverkostoon syöttää, jotta huonelämpötila pysyisi halutulla tasolla.

Keltainen katkoviiva edustaa verrokkiyhtiötä, jonka energiatehokkuus on saatu erilaisin toimenpitein hyväksi. Se tarkoittaa, että talon lämmitysjärjestelmä, ilmanvaihto ja eristys toimivat yhdessä kotien lämpötilan ylläpitämiseksi, eikä lämmitysjärjestelmä tee ylimääräistä työtä.

Nollakohdassa oleva lukema kertoo kiinteistön energiankäytön pohjakuorman eli sen, minkä verran kiinteistössä kuluu lämmitysenergiaa, kun rakennusta ei lämmitetä. Oikein toimivassa järjestelmässä tämä vastaa käyttöveden lämmittämiseen tarvittavaa energiamäärää.

Entäpä hankkeen yhtiöt?

Yksittäisten kiinteistöjen välillä on paljon eroja.  Keltainen katkoviiva kuvaa siis palveluntuottajan verrokkitaloa, jonka energiatehokkuus on erilaisin toimenpitein saatu hyväksi. Hankkeen yhtiöistäkin yksi on mukana verrokkina, tämän ekotalon kulutusta edustaa alin viiva. Tämä taloyhtiö on uusi, ja se on alun perinkin suunniteltu energiatehokkaaksi. Sen pohjakuorma on pieni, eli veden lisäksi kiinteistössä ei lämmitetä lämpimällä säällä mitään. Sään viiletessä tehontarve myös kasvaa hyvin maltillisesti. Näiden kahden ”tavoitetehokkuutta” vasten peilasimme hankkeen muita yhtiöitä.

Osa mukana olevista yhtiöistä pärjää vertailussa kohtuullisen hyvin. Noin puolessa on verrokkeja suurempi pohjakuorma, ja se on hankkeen kannalta kiinnostavaa. Onko kaukolämpöjärjestelmän ohjauskeskukseen syötetty oikeanlainen säätökäyrä? Kulutetaanko kiinteistössä poikkeuksellisen paljon lämmintä vettä? Jos tätä pohjakuormaa halutaan saada laskemaan, on selvitettävä, minkälaiset huonelämpötilat ovat. Näitä lukemia tehontarpeeseen vertaamalla voidaan löytää ratkaisu, jolla peruskulutusta saadaan säätötoimenpitein pienemmäksi.

Osassa kiinteistöjä kaavion suora nousee selvästi muita jyrkemmin. Tämä tarkoittaa, että tehontarve kasvaa suhteessa enemmän kylmemmillä keleillä. On ollut varsin yleistä, että asukkaiden valittaessa talvella kylmää pattereihin menevän veden lämpötilaa nostetaan säätökäyrää muuttamalla. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että pelkän käyrän muuttaminen ei ole oikea ratkaisu kuin ehkä aivan uusissa, optimitasolla toimivissa järjestelmissä. Mikäli patteriverkosto ei ole kunnossa, ikkunoista vetää, tai ilmastointihormeja pitkin karkaa liikaa lämpöä, käyrän säätäminen jyrkemmäksi on puhdasta rahantuhlausta. Jyrkästi kasvava tehontarve on merkki siitä, että rakennuksen rakenteellinen energiatehokkuus on huono. Lämmöneristyksen taso seinien, ikkunoiden ja ovien osalta on heikko, ilmanvaihdossa saattaa olla liian suuria ilmamääriä tai rakenteissa vuotoja.

Tiedän, mitä teit viime talvena

Vanha auto yskii, lamput pitää vaihtaa. Kuten kaikilla laitteilla, myös talotekniikalla on elinkaarensa. Ei ole tavatonta huomata, että kiinteistön tehontarve kasvaa, kun lämmitysjärjestelmä ikääntyy. Tehontarveseuranta voi olla apuna, kun taloyhtiössä suunnitellaan tehtäviä perusparannuksia, esimerkiksi kaukolämpölaitteiston uusimista, ja niiden vaikutuksia. Toisaalta myös energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden onnistuminen on todennettavissa seurannan avulla.

Kaavio kuvaa erään pienen Fluxion isännöimän kerrostalon tehontarvetta vuosina 2016 – 2018. Ensimmäisen ja viimeisen vertailuvuoden suoran kulma on lähes identtinen. Vuoden 2017 pohjakuorma on pienempi, mikä selittyy todennäköisesti kolmen kuukauden putkiremonttievakolla. Remontin yhteydessä kylpyhuoneisiin ja saunaosastoon asennettiin lattialämmitys: vuoden 2018 alun kovillakin pakkasilla tehontarve on ollut pienempi, ja suoran kulma on selvästi loivempi.

 

 

Myös laitteistojen rikkoutuminen voi jäädä näkymättömiin ilman tehontarveseurantaa. Mielenkiintoinen havainto löytyi, kun verrattiin erään kiinteistön kolmen vuoden tehontarvesuoria toisiinsa.

Tässä kerrostalossa näkyy suuri muutos tehontarpeessa vuoden 2016 ja 2017 välillä. Syykin selvisi: lämmöntalteenottojärjestelmä, joka palauttaa ilmanvaihdossa karkaavan lämmön takaisin kiinteistölle, oli vioittunut.

Energiatehokkuus tavoitteeksi

Energian (eli taloyhtiöiden kohdalla lähinnä lämmön) kulutus näkyy taloyhtiössä suoraan euroina laskussa. Kun lasku on suuri, voi helposti syntyä kuva, että energiaa kuluu liikaa – ja päinvastoin pieni lasku voi antaa ymmärtää, että kiinteistössä on kulutus kohdallaan.

Energian kokonaiskulutuksen rinnalla tehontarpeen seuranta antaa selkeämmän kuvan siitä, onko taloyhtiössä mahdollista säästää lämmityslaskussa. Tämän tiedon valossa esimerkiksi erilaisten energiatehokkuustoimenpiteiden hyöty on helpompi arvioida.

Aina, kun puhutaan tehokkuudesta, puhutaan tuoton ja panoksen suhteesta. Kun pienellä vaivalla saadaan paljon aikaiseksi, tehokkuus on kohdillaan. Tiukentuvien rakennusmääräysten vuoksi suomalaisten rakennusten energiatehokkuus paranee jo ilman suurempia energiainvestointeja normaalin korjausrakentamisen mukana, sillä rakennuksilta vaaditaan jatkuvasti parempaa energiatehokkuutta.  Kulutusseurannan avulla kiinteistönhallintaan saadaan suunnitelmallisuutta ja johdonmukaisuutta, ja sen myötä myös energiankulutus parhaalle mahdolliselle tasolle.

Artikkelin kirjoittaja: Marikka Sand